SAIRAUSKASSA ORAKSEN SÄÄNNÖT 1.7.2020 alkaen


YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Vakuutuskassan nimi on Sairauskassa Oras. Kassan kotipaikka on Rauma.

2 §

Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992).

Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain
mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

3 §

Kassan jäsenmäärän tulee olla vähintään 300.


TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS

4 §

Kassan toimintapiiriin muodostavat seuraaviin työnantajiin Oras Oy ja Oras Invest Oy-nimisiin yhtiöihin työsuhteessa olevat henkilöt.

Työnantajaa kutsutaan näissä säännöissä osakkaaksi.

Toimintapiiriin kuulumisen edellytyksenä on, että henkilö saa osakkaalta pääasiallisen toimeentulonsa.

Lisäksi toimintapiiriin eivät kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi tai määräaikaiseksi enintään neljä kuukautta kestäväksi.

Kassan jäseneksi voi liittyä kassan toimintapiiriin kuuluvat henkilöt ja jäsenyys on vapaaehtoinen. Jäsenyyttä on haettava viimeistään 2 kuukauden kuluessa toimintapiirin ehtojen täyttymisestä.

Kassan toimintapiiriin kuuluvat lisäksi seuraavat ryhmät alla mainituin edellytyksin:

Eläkeläisjäsenet

1.1.2015 alkaen – Osakkaan palveluksesta suoraan eläkkeelle jäävät henkilöt voivat halutessaan jatkaa kassan jäseninä. Edellytyksenä on henkilön jäsenyys kassassa vähintään 20 vuotta ennen eläkkeelle jäämistä. Jäsenenä jatkamisesta on ilmoitettava kirjallisesti 1 kuukauden kuluessa eläkepäätöksen saamisesta. Eläkkeelle siirtyvällä tarkoitetaan näissä säännöissä jäseniä, jotka siirtyvät vanhuuseläkkeelle, varhennetulle vanhuuseläkkeelle, osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle, kuntoutustuelle, osa-aikaeläkkeelle, työkyvyttömyyseläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle.

Edelleen kassan toimintapiiriin kuuluvat ne henkilöt, jotka 31.12.2014 ja sitä ennen olivat tämän kassan eläkeläisjäseniä. Näillä jäsenillä on oikeus ainoastaan sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin.

Kassan hallitus toteaa jäsenyyden ehtojen täyttymisen.

Jäsenyys alkaa hakukuukautta seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Hallitus voi erillisellä määräajaksi antamallaan päätöksellä mahdollistaa jäsenyyden hakeminen myös niille osakkaaseen työsuhteessa oleville henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin liittyneet kassan jäseniksi.


KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 §

Jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin tai tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen.

Henkilö, joka työsuhteen päättymättä on eronnut tai erotettu kassasta, ei ole oikeutettu liittymään uudelleen kassan jäseneksi eikä hänellä ole oikeutta saada palautusta suorittamistaan jäsenmaksuista.

Eläkkeellä olevalla jäsenellä, jonka jäsenyys katkeaa joko erotettuna tai itse eronneena ei myöskään ole oikeutta saada palautusta suorittamistaan jäsenmaksuista.

Kassan jäsen voidaan erottaa kassasta laiminlyötyään jäsenmaksunsa suorittamisen tai sääntöjen 17 §:n 2 ja 3 momentissa mainituissa tapauksissa.


6 §

Osakas eroaa kassasta tekemällä kassalle kirjallisen eroamisilmoituksen vähintään 6 kuukautta ennen eroamispäivää.

Osakas voidaan erottaa kassasta, jos osakas laiminlyö kannatusmaksun maksamisen tai jättää tilittämättä jäseniltä perityt jäsenmaksut.


7 §

Jäsenellä tai osakkaalla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.


VAKUUTUSMAKSUT


8 §

Kassan jäsenmaksu on 1,50 prosenttia jäsenen osakkaalta saamastaan ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta.

Työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta ja lomarahasta ei peritä jäsenmaksua.

Eläkkeellä oleva jäsen suorittaa jäsenmaksuna 1,50 prosenttia saamastaan eläkkeestä hallituksen määräämällä tavalla.

Osittaista varhennettua eläkettä nostava, joka lopettaa työnteon suorittaa jäsenmaksuna 25,00 euroa.

Palkkaa ja eläkettä samanaikaisesti saavalla henkilöltä peritään 1,50 prosenttia jäsenmaksua sekä palkasta että eläkkeestä.

Jäsenmaksua ei peritä palkattoman poissaolon esim. palkattoman sairausloman, palkattoman isyysloman eikä palkattoman vanhempainloman ajalta.

Kuitenkin palkattoman poissaolon kuten lomautuksen, opintovapaan, hoitovapaan tai vuorotteluvapaalla olevalta jäseneltä peritään 20,00 euroa neljän viikon pituiselta ajalta. Jos palkaton poissaolo alkaa tai päättyy kesken neljän viikon ajanjaksoa, peritään suhteellinen osuus neljän viikon maksusta.

Hallitus voi vapauttaa jäsenen jäsenmaksun suorittamisvelvollisuudesta palkattoman poissaolon ajalta. Jäsenellä ei maksuvapauden ajalta ole oikeutta näiden sääntöjen 14 §:n
mukaisiin lisäetuuksiin.

Osakas suorittaa kassalle jatkuvana kannatusmaksuna yhteensä 550,00 euroa kalenterivuodessa.


9 §

Osakas pidättää jäsenmaksun jäsenen palkasta palkanmaksun yhteydessä. Jäsenmaksun tilitys kassalle tapahtuu joka palkanmaksun yhteydessä.

Kannatusmaksu tilitetään kassalle kerran vuodessa viimeistään syyskuussa.


10 §

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 8 §:ssä mainittuja jäsenmaksuja enintään 25 prosentilla.

Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

Maksujen muutokselle on saatava ennen niiden toteuttamista osakkaan suostumus.


SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA


11 §

Jäsenellä on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:

1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;

2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;

3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;

4) äitiys-,isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;

5) erityishoitorahaa;

6) ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteelliseen käytöstä annetun lain 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa.


12 §

Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

13 §

Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja
sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.


LISÄETUUDET

14 §

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi, sairauden tai raskauden ja synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin, hammaslääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Tällaisena sairaudesta johtuvana hoitona ei kuitenkaan pidetä keinohedelmöitystä tai siitä johtuvia hoitoja ja
tutkimuksia.

Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, jäsenen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan.

Jäljempänä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan jäsenellä on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen.

Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan jäsenyysaikana syntyneitä kustannuksia.

Kustannusten katsotaan syntyvän silloin kun hoito annetaan ja tutkimus suoritetaan. Korvausten vuotuisia enimmäismääriä tarkasteltaessa korvausperuste määräytyy hoitoajankohdan mukaan,
riippumatta siitä milloin kustannukset on maksettu.

Kustannuksina korvataan:

1. Lääkärinpalkkiot

a) 70 % lääkärin palkkiosta silloin, kun hoito on myös sairausvakuutuslain mukaan korvattavaa

b) yksityisen puolen suorittamasta leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittyä lääkärinpalkkiota tai
laitosmaksuja ei korvata.

c) 70 % yksityisellä puolella tehtyjen tähystystutkimusten
(skopioiden) laitosmaksuista

2. Hammashoito

80 % hammaslääkärin, hammasteknikon, hammashoitajan tai suuhygienistin palkkiosta. Korvausta suoritetaan myös proteettisten toimenpiteiden kustannuksista sekä hammashoitoon liittyvien materiaalien ja teknisen työn kustannuksista. Kassan lisäetuuskorvausta maksetaan vähintään 1 vuoden yhtäjaksoisesti kassaan kuuluneelle. Lisäetuuskorvauksen enimmäismäärä on 200,00 euroa kalenterivuodessa.

3. Julkinen terveydenhuolto

a) 70 % julkisen terveydenhuollon muun kuin hammashoidon asiakasmaksuista. Lisäetuuskorvausta maksetaan enintään
sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisista enimmäismääristä. Sairaalahoidon päivämaksuja ja lyhytaikaisen laitoshoidon maksuja korvataan yhteensä enintään 120 vuorokaudelta koko jäsenyys ajalta.

Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuina korvataan:

- käyntimaksu tai vuosimaksu terveyskeskuslääkärillä

- sairaalahoidon päivämaksut

- psykiatrian hoitomaksut

- lyhytaikaisen laitoshoidon maksut

- poliklinikkamaksut

- päiväkirurgiamaksut

- sarjahoitomaksut

- yksilökohtaisen fysioterapian maksut

Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuina ei korvata:

- kotisairaanhoidon tai kotipalvelun maksuja

- kotisairaalaan maksuja

- pitkäaikaishoidon maksuja

4. Lääkkeet

a) 70 % lääkärin määräämistä lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista, silloin kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Tästä poiketen lääkekustannuksista maksetaan 70 % korvaus myös
sairausvakuutuslain mukaisen alkuomavastuun osalta. Korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu.

b) 70 % lääkärin määräämien tarpeellisten puhdistusaineiden ja sidostarvikkeiden hankkimisesta johtuneista kustannuksista.

5. Yksityisen terveydenhuollon tutkimukset ja hoito

a) 70 % lääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksista ja patologian alaan kuuluvista tutkimuksista sekä radiologisista tutkimuksista edellyttäen, että tutkimus on sairausvakuutuslain mukaan korvattava.

b) lääkärin määräämästä säde-, sytostaatti-, keinomunuais- ja valohoidosta ei makseta korvausta.

c) 80 % lääkärin määräämästä fysioterapiasta, fysioterapeuttisista tutkimuksista, lymfaterapiasta ja hieronnasta, kuitenkin yhteensä enintään 10 hoitokertaa ja lisäetuutena enintään 400 euroa kalenterivuodessa.

d) 50 % kiropraktikon ja naprapaatin antamasta hoidosta enintään 10 hoitokertaa kalenterivuodessa.

6. Muut korvattavat kustannukset

a) 70 % kassan jäsenelle aiheutuneet sairaanhoidon tai lääkärin määräämien apuvälineiden ja muiden laitteiden hankkimisen ja ylläpitämisen kannalta välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen, ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä. Taksia käytettäessä matkakustannusten omavastuuosuus korvataan ainoastaan käytettäessä Kelan keskitettyä tilausvälityskeskusta.

b) 80 % lääkärin määräämästä tukipohjallisparista kahden vuoden välein 80 euron enimmäismäärään asti.

c) 80 % tukisukkien kustannuksista kuitenkin enintään 70 euroa ja enintään 2 paria vuodessa.

d) 80 % vähintään kaksi vuotta kassaan kuuluneelle jäsenelle lääkärin tai optikon määräämien silmälasien/piilolinssien hinnasta 250,00 euron enimmäismäärään saakka korvausta kohti. Korvauksen
edellytyksenä on, että silmälasien linssit on hiottu optisesti näkökykyä korvaaviksi. Korvausta voidaan suorittaa uudelleen, jos uudet lasit on hankittu sen jälkeen, kun on kulunut vähintään kaksi vuotta edellisten silmälasien korvaamisesta. Silmälasirahaa vastaavan summan voi halutessaan käyttää myös silmien taittovirheiden korjaukseen. Korvaussumma ja korvauksen uudelleen saamisen edellytykset ovat samat kuin silmälasihankinnanosalta. b) Optisesti näkökykyä korjaaviksi hiotuista aurinkolaseista ei korvata.

15 §

Näidensääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

1) tutkimuksen suorittanut tai hoidon antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin;

tai

2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu korvaamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

Sääntöjen mukaisia lisäetuuskorvauksia, joissa on (vuosittainen) enimmäiseuromäärä, voidaan korottaa kassankokouksen päätöksellä seuraavan vuoden alusta kustannusten nousua vastaavaksi.

16 §

Jäsenen kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 320,00 euroa.

Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli jäsen kuollessaan oli avioliitossa, muussa tapauksessa jäsenen lapsille, tai ellei heitä ole, jäsenen vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle. Milloin on syytä otaksua, että avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voi hallitus määrätä, että avustuksesta maksetaan ensin todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut
hautauksesta.

Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.


LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

17 §

Jos jäsen sairastuu ollessaan työnseisauksen tai työn puutteesta johtuvan lomautuksen vuoksi poissa työstään eikä hän saa tältä ajalta palkkaa, hänellä ei makseta näiden sääntöjen 14 §:n mukaisia lisäetuuksia kysymyksessä olevalta ajalta. Sairauden alkamisajankohdasta riippumatta edellä tarkoitettuja etuuksia ei makseta 8 §:n 8 momentissa tarkoitetun maksuvapautuksen ajalta.

18 §

Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Mitä 2 ja 3 momentissa on määrätty, sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

19 §

Hallituksella on oikeus määrätä, ketä palvelujentuottajaa on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Jos jäsen ei noudata 19 §:n määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.


LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN


20 §

Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.


Lisäetuuskorvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisenä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 91 §:n säännöksiä.


21 §

Näiden sääntöjen 14 §:n mukainen korvaus voidaan suorittaa täysimääräisenä, jos sairausvakuutuslain tai muun lain mukaisen korvauksen saaminen viivästyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta
vastaavan osan.


22 §

Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäsenen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista lisäetuuksista.


MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN

23 §

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun jäsen on saanut tiedon päätöksestä. Jäsenen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.


OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

24 §

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa tulee vuosittain kartuttaa vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta.

Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 4 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahaston määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.


25 §

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

Käyttörahastoa voidaan käyttää:

1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;

2) hallituksen harkinnan mukaan 14 pykälissä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti.

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 20 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.


VASTUUVELKA

26 §

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien lisäetuuksien korvausmääriä.

Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.


TILINPÄÄTÖS


27 §

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1336/2002) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen sekä toimintakertomuksen. Tilinpäätös ja siihen liittyvät asiakirjat on jätettävä tilintarkistajille tarkastettavaksi
vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.


28 §

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.

Kassassa ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.


TILINTARKASTUS

29 §

Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittua tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.

Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja.

Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita
varatilintarkastajaa.


Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

Tilintarkastajan tai tilintarkastajien valinnasta päättää kassankokous. Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta.


KASSANKOKOUS


30 §

Ylin päätösvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella jäsenellä ja osakkaalla on oikeus osallistua.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

31 §

Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa enintään yhtä jäsentä.

Osakkaat edustavat kassankokouksessa äänimäärää, joka on yleensä 1/10 osa kokouksessa edustettuina olevien jäsenten yhteisestä äänimäärästä. Äänimäärä jakautuu osakkaiden kesken heidän palveluksessaan edellisen tilikauden päättyessä olleiden kassan jäsenten osoittamassa suhteessa.

Jäsenen asiamiehen ja osakkaan äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

Kassankokouksessa ei saa käyttää avustajaa.

32 §

Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään viimeistään huhtikuussa ja toinen viimeistään marraskuussa.

Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;

2) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;

3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle;

4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;

5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä

6) käsitellään muut kokouksessa mahdollisesti mainitut asiat.

Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajain palkkiot;

2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;

3) valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastajat;

4) esitetään hallituksen selonteko kassan tilasta; sekä

5)käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

33 §

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamaansa asian käsittelyä varten.



34 §

Jäsenellä tai osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi. Vaatimus tulee esittää hallitukselle kirjallisesti riittävän hyvissä ajoin, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.


35 §

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu silloin, kun kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi sairauskassan Internet-sivuilla.

Kokouskutsu ylimääräiseen kassankokoukseen on toimitettava 14 päivän kuluessa sääntöjen 33 §:ssä tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.


36 §

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

Silloin, kun kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävänä. Vastaavasti on meneteltävä, kun kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.


37 §

Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö. Puheenjohtajaksi ei voida valita osakkaan äänioikeuden käyttäjää.

Kassankokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä, ellei laki tai näiden sääntöjen muu kohta toisin määrää. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet.

Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä

Jos sääntöjen muutos koskee välittömästi osakkaan oikeuksia tai velvollisuuksia, on muutoksen vahvistamisen edellytyksenä lisäksi, että osakas on kassankokouksessa tai muutoin muutoksen hyväksynyt. Mikäli osakkaita on useampia, on muutoksen
vahvistamisen edellytyksenä, että vähintään kaksi kolmannesta kaikista osakkaista on muutoksen kassankokouksessa tai muutoin hyväksynyt. Lisäksi edellytetään muutoksen hyväksyneiden osakkaiden äänimäärän edustavan vähintään kahta kolmannesta siitä äänimäärästä, joka osakkailla yhteensä olisi ollut, mikäli kaikki osakkaat olisivat olleet edustettuina edustajiston kokouksessa.

38 §

Asiasta, jossa ei ole noudatettu vakuutuskassalakia tai näiden
sääntöjen mukaisia määräyksiä kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamiseen liittyen, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden jäsenten tai osakkaiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

39 §

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään paikalla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava.
Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten ja osakkaan nähtävänä.


HALLITUS

40 §

Kassan hallitukseen kuuluu kahdeksan varsinaista jäsentä, joista kullakin tulee olla henkilökohtainen varajäsen.


Hallituksen valitsee kassankokous. Kassan jäsenet valitsevat seitsemän varsinaista hallituksen jäsentä varajäsenineen. Osakas valitsee yhden varsinaisen ja yhden varajäsenen. Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta. Hallituksen jäsenten tulee kuulua kassan toimintapiiriin.

Hallituksen jäsenen toimintakausi on kaksi kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa joka vuosi neljä varsinaista jäsentä varajäsenineen. Erovuorossa oleva jäsen voidaan valita uudelleen.

41 §

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan toiminnan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1) nimittää ja erottaa kassanjohtaja, kassan toimihenkilöt ja asiantuntijalääkärit sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;

2) antaa kassajohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset

3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpito ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;

4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja lainojen ottamisesta;

5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;

6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- ja alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi.

7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen.

42 §

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä muuta jäsentä on saapuvilla.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

43 §

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen.

Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti vuosittain ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;

2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;

3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet;

4) esteellisyydet ja muut tarpeelliseksi katsotut asiat.


KASSANJOHTAJA

44 §

Kassan toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §: n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.


ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI

45 §

Kassalla tulee olla asiantuntijalääkäri, jonka tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä asiantuntijana.


KASSAN NIMENKIRJOITUS

46 §

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.


VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

47 §

Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen.

Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.

Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin


OSAKKAAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

48 §

Jos osakas haluaa lakkauttaa 8 §:n 9 momentissa mainitun jatkuvan kannatusmaksun tai alentaa sitä taikka peruuttaa muutkin näihin sääntöihin otetut osakasta sitovat velvoitukset, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään 6 kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

49 §

Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla.


KASSAN PURKAMINEN

50 §

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla:

1) jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt näissä säännöissä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään;

2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä

3) jos kassankokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.

51 §

Jos kassalta jää varoja, sitten kun kassan purkaminen on saatettu loppuun, jaetaan ne niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä, heidän viideltä edelliseltä vuodelta suorittamiensa maksujen osoittamassa suhteessa, jollei purkamisesta päättänyt kassankokous kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä tee päätöstä, että ylijäämä käytetään johonkin muuhun kassan tarkoitusta vastaavaan toimintaan.

Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen
tarkoituksee