Säännöt 1.5.2023 alkaen

1 §
Vakuutuskassan nimi on Sairauskassa Oras. Kassan kotipaikka on Rauma.

2 §
Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella lakia eläkesäätiöistä ja eläkekassoista (946/2021) ja vakuutuskassalakia (948/2021).

Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

3 §
Kassassa on oltava vähintään 300 vakuutettua.

TOIMINTAPIIRI JA VAKUUTUSSUHDE

4 §

Kassan toimintapiiriin muodostavat seuraaviin työnantajiin työsuhteessa olevat henkilöt:
1. Oras Oy
2. Oras Invest Oy

Työnantajaa kutsutaan näissä säännöissä osakkaaksi.

Toimintapiiriin kuulumisen edellytyksenä on, että henkilö saa osakkaalta pääasiallisen toimeentulonsa.

Toimintapiiriin ei voi kuulua henkilö, joka on toisen sairaus- tai vakuutuskassan jäsen.

Lisäksi toimintapiiriin eivät kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi tai lyhytaikaiseksi. Määräaikaiseen työsuhteeseen tuleva henkilö hyväksytään kassassa vakuutetuksi, jos vakuutussuhde tulee kestämään vähintään 4 kuukautta.

Kassan vakuutetuksi voi liittyä kassan toimintapiiriin kuuluvat henkilöt ja vakuutussuhde on vapaaehtoinen.

Vakuutussuhdetta on haettava viimeistään 2 kuukauden kuluessa toimintapiirin ehtojen täyttymisestä.

Kassan toimintapiiriin kuuluvat lisäksi seuraavat ryhmät alla mainituin edellytyksin:

Eläkeläisvakuutetut

1.1.2015 alkaen – Osakkaan palveluksesta suoraan eläkkeelle jäävät henkilöt voivat halutessaan jatkaa vakuutussuhdetta. Edellytyksenä on henkilön vakuutussuhde kassassa vähintään15 vuotta ennen eläkkeelle jäämistä. Vakuutussuhteen jatkamisesta on ilmoitettava kirjallisesti 1 kuukauden kuluessa eläkepäätöksen saamisesta.

Eläkkeelle siirtyvällä tarkoitetaan näissä säännöissä vakuutettuja, jotka siirtyvät vanhuuseläkkeelle, varhennetulle vanhuuseläkkeelle, osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle, kuntoutustuelle, osa-aikaeläkkeelle, työkyvyttömyyseläkkeelle tai osatyökyvyttömyyseläkkeelle.

Edelleen kassan toimintapiiriin kuuluvat ne henkilöt, jotka 31.12.2014 ja sitä ennen olivat tämän kassan eläkeläisvakuutettuja. Näillä eläkeläisvakuutetuilla on oikeus ainoastaan sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin.

Kassan hallitus toteaa vakuutussuhteen ehtojen täyttymisen.

Vakuutussuhde alkaa hakukuukautta seuraavan kalenterikuukauden alusta.

Hallitus voi erillisellä määräajaksi antamallaan päätöksellä mahdollistaa vakuutussuhteen myös niille osakkaaseen työsuhteessa oleville henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin liittyneet kassan vakuutetuiksi.

Vakuutussuhteen alkaessa vakuutetulle lähetetään ensisijaisesti sähköpostiosoitteeseen infokirje kassan toiminnasta ja tietoa kassan kotisivuista ja säännöistä.

Vakuutettuja tiedotetaan sääntömääräyksistä ja -muutoksista vakuutuskassan internet- sivustolla.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 §
Vakuutettu eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin.

Vapaaehtoisesti vakuutettu voi erota kassasta omalla kirjallisella pyynnöllä. Kassasta omasta pyynnöstä eronneella ei ole oikeutta liittyä kassaan uudelleen.

Vakuutettu katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli maksuhuomautuksista huolimatta hän ei ole maksanut vakuutusmaksuja kahden kuukauden ajalta.

Vakuutussuhde päättyy työsuhteen päättyessä tai sen kuun lopussa, jolloin kassa on vastaanottanut
eroilmoituksen.

6 §
Osakas eroaa kassasta tekemällä kassalle kirjallisen eroamisilmoituksen vähintään 6 kuukautta ennen
eroamispäivää.

Osakas voidaan erottaa kassasta, jos osakas laiminlyö vakuutusmaksun maksamisen tai jättää tilittämättä
vakuutetuilta perityt vakuutusmaksut kahden kuukauden ajalta.

7 §
Vakuutetulla tai osakkaalla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

VAKUUTUSMAKSUT

8 §
Vakuutetun vakuutusmaksu on 1,70 prosenttia vakuutetun osakkaalta saamastaan ennakkoperintälain
(1118/1996) alaisesta palkasta.

Työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta ja lomarahasta ei peritä vakuutusmaksua.

Eläkeläisvakuutettu suorittaa vakuutusmaksuna 1,70 prosenttia saamastaan eläkkeestä hallituksen määräämällä tavalla.

Osittaista varhennettua eläkettä nostava, joka lopettaa työnteon suorittaa vakuutusmaksuna 25,00 euroa.

Palkkaa ja eläkettä samanaikaisesti saavalla henkilöltä peritään 1,70 prosenttia vakuutusmaksua sekä palkasta että eläkkeestä.

Vakuutusmaksua ei peritä palkattoman poissaolon esim. palkattoman sairausloman, palkattoman isyysloman eikä palkattoman vanhempainloman ajalta.

Kuitenkin palkattoman poissaolon kuten lomautuksen, opintovapaan, hoitovapaan tai vuorotteluvapaalla olevalta vakuutetulta peritään 20,00 euroa neljän viikon pituiselta ajalta. Jos palkaton poissaolo alkaa tai päättyy kesken neljän viikon ajanjaksoa, peritään suhteellinen osuus neljän viikon maksusta.

Hallitus voi vapauttaa vakuutetun vakuutusmaksun suorittamisvelvollisuudesta palkattoman poissaolon
ajalta. Vakuutetulla ei maksuvapauden ajalta ole oikeutta näiden sääntöjen 14 §:n mukaisiin lisäetuuksiin.

Osakas suorittaa kassalle jatkuvana vakuutusmaksuna yhteensä 550,00 euroa kalenterivuodessa.

9 §
Osakas pidättää vakuutusmaksun vakuutetun palkasta palkanmaksun yhteydessä. Vakuutusmaksun tilitys kassalle tapahtuu joka palkanmaksun yhteydessä.

Osakkaan vakuutusmaksu tilitetään kassalle kerran vuodessa viimeistään syyskuussa.

10 §
Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 8 §:ssä mainittuja vakuutusmaksuja enintään 25 prosentilla.

Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

Maksujen muutokselle on saatava ennen niiden toteuttamista osakkaan suostumus.

SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA

11 §
Vakuutetulla on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:

1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;

2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;

3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;

4 a) äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;

4 b) raskausrahaa, erityisraskausrahaa, vanhempainrahaa;

5) ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa;

12 §
Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

13 §
Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.

LISÄETUUDET

14 §
Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia vakuutetulle, jonka terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi, sairauden hoitamiseksi sekä raskauden ja synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin, hammaslääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Tällaisena sairaudesta johtuvana hoitona ei kuitenkaan pidetä keinohedelmöitystä tai siitä johtuvia hoitoja ja tutkimuksia.

Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, olisi tullut maksamaan.

Lisäetuuskorvauksesta vähennetään ennen sen maksamista sairausvakuutuslain (tai muun lain) mukainen korvaus. Vastaavasti, jos vakuutetulla on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa vakuutussuhteen alkamisesta lukien ja päättyy vakuutussuhteen päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan vakuutussuhteen aikana syntyneitä kustannuksia.

Kustannusten katsotaan syntyvän silloin kun hoito annetaan ja tutkimus suoritetaan. Korvausten vuotuisia enimmäismääriä tarkasteltaessa korvausperuste määräytyy hoitoajankohdan mukaan, riippumatta siitä milloin kustannukset on maksettu.

KORVATTAVAT KUSTANNUKSET

1. Lääkärinpalkkiot
a) 70 % lääkärin palkkiosta silloin, kun hoito on myös sairausvakuutuslain mukaan korvattavaa

b) yksityisen puolen suorittamasta leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittyä lääkärinpalkkiota tai laitosmaksuja ei korvata.

c) 70 % yksityisellä puolella tehtyjen tähystystutkimusten (skopioiden) laitosmaksuista

d) 70 % lääkärin tekemien hoitotoimenpiteiden palkkiosta

e) 70 % reseptiin liitetystä lääkärinpalkkiosta

2. Hammashoito
80 % hammaslääkärin, hammasteknikon, hammashoitajan tai suuhygienistin palkkiosta. Korvausta suoritetaan myös proteettisten toimenpiteiden kustannuksista sekä hammashoitoon liittyvien materiaalien ja teknisen työn kustannuksista. Lisäetuuskorvauksen enimmäismäärä on 200,00 euroa kalenterivuodessa.

3. Julkinen terveydenhuolto
a) 70 % julkisen terveydenhuollon muun kuin hammashoidon asiakasmaksuista. Lisäetuuskorvausta maksetaan enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisista enimmäismääristä. Sairaalahoidon päivämaksuja ja lyhytaikaisen laitoshoidon maksuja korvataan yhteensä enintään 120 vuorokaudelta koko jäsenyys ajalta.

Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuina korvataan:

- käyntimaksu tai vuosimaksu terveyskeskuslääkärillä

- sairaalahoidon päivämaksut

- psykiatrian hoitomaksut

- lyhytaikaisen laitoshoidon maksut

- poliklinikkamaksut

- päiväkirurgiamaksut

- sarjahoitomaksut
- yksilökohtaisen fysioterapian maksut
- lääkärintodistus- ja lausuntomaksut sairauspäivärahaa ja erityiskorvattavia lääkkeitä varten

Julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuina ei korvata:

- kotisairaanhoidon tai kotipalvelun maksuja
- kotisairaalaan maksuja
- pitkäaikaishoidon maksuja
- ajokorttitodistus, C-todistus
- palvelusetelin omavastuu

4. Lääkkeet
a) 70 % lääkärin määräämistä lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista, silloin kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Tästä poiketen lääkekustannuksista maksetaan 70 % korvaus myös sairausvakuutuslain mukaisen alkuomavastuun osalta. Korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu.

b) 70 % lääkärin määräämien tarpeellisten puhdistusaineiden ja sidostarvikkeiden hankkimisesta
johtuneista kustannuksista.

5. Yksityisen terveydenhuollon tutkimukset ja hoito
a) 70 % lääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksista ja patologian alaan kuuluvista tutkimuksista sekä
radiologisista tutkimuksista

b) lääkärin määräämästä säde-, sytostaatti-, keinomunuais- ja valohoidosta ei makseta korvausta.

c) 80 % lääkärin määräämästä fysioterapiasta, fysioterapeuttisista tutkimuksista, lymfaterapiasta ja hieronnasta, kuitenkin yhteensä enintään 10 hoitokertaa ja lisäetuutena enintään 400 euroa kalenterivuodessa.

d) 50 % kiropraktikon ja naprapaatin ja osteopaatin antamasta hoidosta enintään 10 hoitokertaa kalenterivuodessa.

6. Muut korvattavat kustannukset
a) Matkat
70 % kassan vakuutetulle aiheutuneet kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset sairaanhoidon tai lääkärin määräämien apuvälineiden ja muiden laitteiden hankkimisen ja ylläpitämisen kannalta välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen, ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä.

Taksia käytettäessä matkakustannusten omavastuuosuus korvataan ainoastaan käytettäessä Kelan keskitettyä tilausvälityskeskusta.

b) Tukipohjalliset
80 % lääkärin määräämästä tukipohjallisparista kahden vuoden välein 80 euron enimmäismäärään asti.

c) Tukisukat
80 % tukisukkien kustannuksista kuitenkin enintään 70 euroa ja enintään 2 paria vuodessa.

d) Silmälasit
80 % vähintään vuoden vakuutussuhteen jälkeen lääkärin tai optikon määräämien silmälasien/piilolinssien hinnasta 250,00 euron enimmäismäärään saakka korvausta kohti. Korvauksen edellytyksenä on, että silmälasien linssit on hiottu optisesti näkökykyä korvaaviksi. Korvausta voidaan suorittaa uudelleen, jos uudet lasit on hankittu sen jälkeen, kun on kulunut vähintään kaksi vuotta edellisten silmälasien korvaamisesta. Silmälasirahaa vastaavan summan voi halutessaan käyttää myös silmien taittovirheiden
korjaukseen. Korvaussumma ja korvauksen uudelleen saamisen edellytykset ovat samat kuin silmälasihankinnanosalta. Vahvuuksilla olevia aurinkolaseja ei korvata.

15 §
Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että
1) tutkimuksen suorittanut tai hoidon antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin;
tai

2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä. Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa tai terveyden edistämistä ja ylläpitämistä. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen 1 vuoden ajan määräyksen antamisesta.

Sairaanhoitokorvauksia maksetaan vain EU- ja Eta-maissa ja Sveitsissä annetusta hoidosta. Jos olet hakeutunut hoitoon näiden maiden ulkopuolelle, et voi saada kassasta korvauksia. Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu korvaamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

Sääntöjen mukaisia lisäetuuskorvauksia, joissa on (vuosittainen) enimmäiseuromäärä, voidaan korottaa kassankokouksen päätöksellä seuraavan vuoden alusta kustannusten nousua lukien elinkustannusindeksiä vastaavaksi.

16 §
Vakuutetun kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 320,00 euroa.

Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli vakuutettu kuollessaan oli avioliitossa tai vakuutetun kanssa samassa taloudessa kuoleman aikaan asuneelle avopuolisolle. Muussa tapauksessa hautausavustus maksetaan vakuutetun lapsille, tai ellei heitä ole, vakuutetun vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle. Jos avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voidaan avustuksesta maksaa ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.

Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.

LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

17 §
Jos vakuutettu on palkattomasti pois työstä jonkin muun syyn kuin sairauden vuoksi (eikä maksa vakuutusmaksua tältä ajalta itse), hänelle ei makseta näiden sääntöjen pykälän 14 mukaisia lisäetuuksia. Poikkeuksena lisäetuuksia kuitenkin suoritetaan vakuutetuille, joilla on oikeus sairauden tai tapaturman vuoksi sairausvakuutus- tai muun lain mukaiseen päivärahaan tai ansionmenetyskorvaukseen.

18 §
Jos vakuutettu on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista vakuutettua tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos vakuutettu tai edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä, sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Samoin toimitaan, jos vakuutettu tai edunsaaja on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta. Ennen etuuden epäämistä tai alentamista tai myönnetyn etuuden suorittamisen keskeyttämistä on vakuutettua tai
edunsaajaa kuultava sekä huomioitava vakuutetun tai edunsaajan menettely asiassa ja maksetun etuuden määrä.

19 §
Hallituksella on oikeus määrätä, ketä palvelujentuottajaa on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Vakuutettu on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä, kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen osoittamalla palveluntuottajalla.

Jos vakuutettu ei noudata hallituksen määräyksiä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

20 §
Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi
katsottava selvitys.

Lisäetuuskorvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisenä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 6 luku 8 §:n säännöksiä.

21 §
Näiden sääntöjen 14 §:n mukainen korvaus voidaan suorittaa täysimääräisenä, jos sairausvakuutuslain tai muun lain mukaisen korvauksen saaminen viivästyy vakuutetusta riippumattomasta syystä ja mikäli vakuutettu sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

22 §
Jos vakuutettu tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin. Aiheettomasti maksetun lisäetuuden perinnässä on noudatettava hyvää perintätapaa ja vakuutettua tai muuta edunsaajaa on kuultava.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen vakuutetun tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen. Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista lisäetuuksista.

MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN

23 §
Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30 päivän kuluessa siitä, kun vakuutettu on saanut tiedon päätöksestä. Vakuutetun katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.

Lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi saattaa asian myös tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kanne on nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun etuuspäätökseen tyytymätön sai kirjallisesti tiedon kassan päätöksestä ja kolmen vuoden määräajasta. Tuomioistuin on kassan kotipaikan yleinen alioikeus eli Satakunnan käräjäoikeus. Kanne voidaan tutkia myös siinä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä vaatimuksen esittäjällä on kotipaikka tai vakituinen asuinpaikka.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

24 §
Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta.

Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 4 momentissa on määrätty, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahaston määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

25 §
Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

Käyttörahastoa voidaan käyttää:

1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;

2) hallituksen harkinnan mukaan 14 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti.

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 20 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

VASTUUVELKA

26 §
Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia maksamatta olevia korvausmääriä ja muita määriä.

Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS

27 §
Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1196/2021) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkistajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

28 §
Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.

Kassassa ei ole vakuutuskassalain 4 luvun 12 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS

29 §
Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.

Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu
tilintarkastaja.

KASSANKOKOUS

30 §
Ylin päätösvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella vakuutetulla ja osakkaalla on oikeus osallistua ja käyttää puhevaltaa.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa. Hallituksen erikseen päättäessä kokoukseen saa osallistua myös postin, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

31 §
Kassankokouksessa on kullakin vakuutetulla yksi ääni. Vakuutettu käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehellä on oikeus edustaa enintään yhtä vakuutettua.

Vakuutetun asiamiehen ja osakkaan asiamiehen tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

Osakkaat edustavat kassankokouksessa äänimäärää, joka on yhteensä 1/10 osa kokouksessa edustettuina olevien vakuutettujen yhteisestä äänimäärästä. Äänimäärä jakautuu osakkaiden kesken heidän palveluksessaan edellisen tilikauden päättyessä olleiden kassan vakuutettujen osoittamassa suhteessa.

32 §
Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään viimeistään huhtikuussa ja toinen viimeistään marraskuussa.

Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;

2) päätetään edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta;

3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;

4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;

5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta;
sekä

6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajain palkkiot;

2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;

3) valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat;

4) esitetään hallituksen selonteko kassan tilasta; sekä

5) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

33 §
Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamaansa asian käsittelyä varten.

34 §
Vakuutetulla tai osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi. Vaatimus tulee esittää hallitukselle kirjallisesti niin hyvissä ajoin, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

35 §
Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu silloin, kun kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi sairauskassan Internet-sivuilla.

Kokouskutsu ylimääräiseen kassankokoukseen on toimitettava kahden viikon kuluessa sääntöjen 33 §:ssä tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

36 §
Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokousaika- ja paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

Silloin, kun kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävänä. Vastaavasti on meneteltävä, kun kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

37 §
Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö. Puheenjohtajaksi ei voida valita osakkaan äänioikeuden käyttäjää.

Kassankokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä, ellei laki tai näiden sääntöjen muu kohta toisin määrää. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet.

Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

Jos sääntöjen muutos koskee välittömästi osakkaan oikeuksia tai velvollisuuksia, on muutoksen vahvistamisen edellytyksenä lisäksi, että osakas on kassankokouksessa tai muutoin muutoksen hyväksynyt. Mikäli osakkaita on useampia, on muutoksen vahvistamisen edellytyksenä, että vähintään kaksi kolmannesta kaikista osakkaista on muutoksen kassankokouksessa tai muutoin hyväksynyt. Lisäksi
edellytetään muutoksen hyväksyneiden osakkaiden äänimäärän edustavan vähintään kahta kolmannesta siitä äänimäärästä, joka osakkailla yhteensä olisi ollut, mikäli kaikki osakkaat olisivat olleet edustettuina edustajiston kokouksessa.

38 §
Asiasta, jonka käsittelyssä ei ole noudatettu eläkesäätiö- ja eläkekassalain säännöksiä menettelytavoista tai näiden sääntöjen kokouskutsua koskevia määräyksiä, saadaan tehdä päätös vain, jos ne vakuutetut ja osakkaat, joita laiminlyönti koskee, antavat siihen suostumuksen. Jos asiasta on lain tai näiden sääntöjen mukaan käsiteltävä kassankokouksessa, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle
kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

39 §
Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään paikalla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa tai muutoin vakuutettujen ja osakkaan nähtävänä. Osakkailla ja vakuutetuilla on oikeus saada jäljennös pöytäkirjasta ja sen liitteistä.

HALLITUS

40 §
Kassan hallitukseen kuuluu kahdeksan varsinaista jäsentä, joista kullakin tulee olla henkilökohtainen
varajäsen.

Hallituksen valitsee kassankokous. Kassan vakuutetut valitsevat seitsemän varsinaista hallituksen jäsentä varajäsenineen. Osakas valitsee yhden varsinaisen ja yhden varajäsenen.

Hallituksen jäsenen toimintakausi on kaksi kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa joka vuosi neljä varsinaista jäsentä varajäsenineen. Erovuorossa oleva jäsen voidaan valita uudelleen.

Hallituksen jäsenelle ja varajäsenelle maksetaan kokouspalkkio, jonka määrästä päättää kassankokous.

41 §
Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan toiminnan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1) valita ja erottaa toimitusjohtaja, kassan toimihenkilöt ja asiantuntijalääkärit sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;

2) antaa toimitusjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset

3) vastata kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä;

4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja lainojen ottamisesta;

5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle toimitusjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;

6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- ja alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi.

7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen.

42 §
Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Toimitusjohtaja ei voi
toimia hallituksen puheenjohtajana.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä muuta jäsentä on paikalla.

Hallituksen päätökseksi tulee se ehdotus, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

43 §
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja
pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen
valitsema jäsen.

Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti vuosittain ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;

2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;

3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet;

4) esteellisyydet ja muut tarpeelliseksi katsotut seikat.

TOIMITUSJOHTAJA

44 §
Toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka eläkesäätiö ja eläkekassalain 4 luvun 13 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

KASSAN NIMENKIRJOITUS

45 §
Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö,
kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

46 §
Kassan on sijoitettava varansa tuottavasti ja turvaavasti sekä maksuvalmius varmistaen.

Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle vieraaseen tarkoitukseen.

Kassan on sopeutettava toimintansa sellaiseksi, että toiminta on mahdollista ilman lainanottoa.

Kassa saa kuitenkin ottaa tilapäisesti lyhytaikaisia lainoja maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kassa ei saa
antaa takausta.

OSAKKAAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

47 §
Jos osakas haluaa muuttaa näissä säännöissä mainittuja osakasta koskevia velvollisuuksia, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään 6 kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa.

SULAUTUMINEN JA JAKAUTUMINEN

48 §
Kassa ei voi sulautua tai jakautua vakuutuskassalain 7 luvussa säädetyllä tavalla.

VAKUUTUSKANNAN LUOVUTTAMINEN SEKÄ VAPAAEHTOINEN SELVITYSTILA JA KASSAN
PURKAMIINEN

49 §
Kassan vakuutuskannan luovuttamisen sekä vapaaehtoisen selvitystilan ja kassan purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 8 luvussa säädetään.

LAKISÄÄTEINEN SELVITYSTILA JA PURKAMINEN

50 §
Vakuutuskassan lakisääteisen selvitystilan ja purkamisen ja niiden edellyttämien toimenpiteiden osalta on toimittava siten kuin vakuutuskassalain 9 luvussa säädetään

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava

1) jollei vakuutettujen lukumäärä kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt näissä säännöissä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että lukumäärä lähinnä neljän seuraavan kuukauden aikana nousee edellä tarkoitetusta korkeampaan määrään;

2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää (tai jos mahdollinen perustamispääoma on vakuutuskassan säännöissä vahvistettua määrää pienempi) eikä alijäämää ole katettu (taikka perustamispääomaa täytetty) kahden seuraavan tilikauden aikana

3) jos kassa ei täytä vastuuvelan laskentaperusteita tai vastuuvelan kattamista ja katteen eriyttämistä koskevia vaatimuksia

4) jos kaikki sen osakkaat lopettavat sen toimintansa, jonka piirissä vakuutetut henkilöt toimivat

5) jos säännöissä erikseen niin määrätään

6) jos Finanssivalvonta on määrännyt kassan purettavaksi

51 §
Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan
vakuutettuja.

Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa vakuutusmaksujen osoittamassa suhteessa.

Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.

Päätös 18.4.2023 FIVA/2023/663

Jyri Helenius apulaisjohtaja

Raili Holmström vastuuvalvoja