SAIRAUSKASSA ORAKSEN SÄÄNNÖT

1.1.2019 alkaen

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Vakuutuskassan nimi on Sairauskassa Oras. Kassan kotipaikka on Rauma.

2 §

Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992).

Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

3 §

Kassan jäsenmäärän tulee olla vähintään 300.

TOIMINTAPIIRI JA JÄSENEKSI LIITTYMINEN

4 §

Kassan toimintapiirin muodostavat Oras Oy ja Oras Invest Oy- nimisiin yhtiöihin, joita näissä säännöissä kutsutaan osakkaiksi, työsuhteessa olevat henkilöt, jotka saavat osakkaalta pääasiallisen toimeentulonsa sekä Sataservice Oy-nimiseen yhtiöön työsuhteessa olleista henkilöistä ne, jotka 1.5.2009 sääntöjen tullessa voimaan olivat tämän sairauskassan jäseniä. Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi tai määräaikaiseksi enintään neljä kuukautta kestäväksi.

Kassan jäseneksi ovat oikeutettuja liittymään kaikki kassan toimintapiiriin kuuluvat osakkaan palveluksessa olevat henkilöt. Kassaan voi liittyä myös pelkästään sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien osalta.

Jäsenyyttä on haettava viimeistään 2 kuukauden kuluessa toimintapiirin ehtojen täyttymisestä.

Lisäksi toimintapiiriin voivat kuulua 1.1.2015 jälkeen työnantajan palveluksesta suoraan eläkkeelle siirtyneet henkilöt, jotka ovat olleet kassan maksavina jäseninä vähintään 20 vuotta. Eläkkeelle siirtyvän henkilön on ilmoitettava jäsenyyden jatkamisesta kassalle kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen on saanut tiedon eläkepäätöksestä. Samassa määräajassa on haettava eläkeläisjäsenyyttä.

Edelleen kassan toimintapiiriin kuuluvat ne henkilöt, jotka 31.12.2014 ja sitä ennen olivat tämän kassan eläkeläisjäseniä. Näillä jäsenillä on oikeus ainoastaan sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin.

Kassan hallituksen tehtävänä on todeta jäsenyyden edellytysten olemassaolo.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 §

Jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin tai tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen.

Henkilö, joka työsuhteen päättymättä on eronnut tai erotettu kassasta, ei ole oikeutettu liittymään uudelleen kassan jäseneksi eikä hänellä ole oikeutta saada palautusta suorittamistaan jäsenmaksuista.

Eläkkeellä olevalla jäsenellä, jonka jäsenyys katkeaa joko erotettuna tai itse eronneena ei myöskään ole oikeutta saada palautusta suorittamistaan jäsenmaksuista.

Kassan jäsen voidaan erottaa kassasta laiminlyötyään jäsenmaksunsa suorittamisen tai sääntöjen 17 §:n 2 ja 3 momentissa mainituissa tapauksissa.

VAKUUTUSMAKSUT

6 §

Kassan jäsenmaksu on 1,50 prosenttia jäsenen osakkaalta saamastaan ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta.

Työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta ja lomarahasta ei peritä jäsenmaksua.

Eläkkeellä oleva jäsen suorittaa jäsenmaksuna 1,50 prosenttia saamastaan eläkkeestä hallituksen määräämällä tavalla.

Palkkaa ja eläkettä samanaikaisesti saavalla henkilöltä peritään 1,50 prosenttia jäsenmaksua sekä palkasta että eläkkeestä.

Palkattomalla lomalla olevalta jäseneltä peritään 20,00 euroa neljän viikon pituiselta ajalta. Jos palkaton loma alkaa tai päättyy kesken neljän viikon ajanjaksoa, peritään suhteellinen osuus neljän viikon maksusta. Hallitus voi vapauttaa jäsenen jäsenmaksun suorittamisvelvollisuudesta palkattoman loman ajalta. Jäsenellä ei maksuvapauden ajalta ole oikeutta näiden sääntöjen 14 §:n mukaisiin lisäetuuksiin.

Osakkaat suorittavat kassalle jatkuvana kannatusmaksuna yhteensä 550 euroa kalenterivuodessa.

7 §

Osakas pidättää jäsenmaksun jäsenen palkasta palkanmaksun yhteydessä. Jäsenmaksun tilitys kassalle tapahtuu joka palkanmaksun yhteydessä. Kannatusmaksu tilitetään kassalle kerran vuodessa viimeistään syyskuussa.

8 §

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 6 §:ssä mainittuja jäsenmaksuja enintään 25 prosentilla. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA

9 §

Jäsenellä on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:

1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;

2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;

3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;

4) äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;

5) erityishoitorahaa;

6) tartuntatautilain (583/1986) 27 §:ssä tarkoitettua päivärahaa ja korvausta ansion menetyksestä; sekä

7) ihmisen elimen ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001)18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa.

10 §

Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

11 §

Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntöönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.

LISÄETUUDET

12 §

Jäljempänä 14 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain silta osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan jäsenellä on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siitä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen.

13 §

Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan jäsenyysaikana syntyneitä kustannuksia. Sairaalahoidon korvaaminen lakkaa kuitenkin vasta 14 §:n 2 momentin 2 b kohdassa mainitun enimmäisajan päättyessä taikka jos jäsen siirtyy sitä ennen vanhuuseläkkeelle, vanhuuseläkkeen alkaessa, mikäli sairaalahoito on alkanut ennen jäsenyyden päättymistä.

14 §

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka sairauden tai raskauden ja synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Tällaisena sairaudesta johtuvana hoitona ei kuitenkaan pidetä keinohedelmöitystä tai siitä johtuvia hoitoja ja tutkimuksia.

Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, jäsenen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä.

Kustannuksina korvataan:

1 a) 75 prosenttia kassan hyväksymän lääkärin palkkiosta, ei kuitenkaan hammaslääkärinpalkkiota, joka korvataan 9 kohdan perusteella. Leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittyä lääkärinpalkkiota ei myöskään korvata.

2 a) 75 prosenttia avosairaanhoidon lääkäripalvelusta terveyskeskuksessa peritty muusta kuin hammashoidosta johtuva maksu, sairaalan poliklinikkamaksu sekä päiväkirurgiasta peritty maksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisista enimmäismääristä.

b) 75 prosenttia sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksusta enintään keskussairaalan muussa kuin psykiatrisessa toimintayksikössä annetusta lyhytaikaisesta hoidosta perittävän hoitopäivämaksun mukaisesta määrästä. Korvausta suoritetaan enintään 120 vuorokaudelta.

c) Yksityisen sairaanhoitolaitoksen perimistä maksuista ei korvata.

3 a) 75 prosenttia lääkärin määräämistä lääkkeistä, kliinisistä ravintovalmisteista, niitä vastaavista tuotteista ja perusvoiteista, silloin kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Tästä poiketen lääkekustannuksista maksetaan 75 % korvaus myös sairausvakuutuslain mukaisen alkuomavastuun osalta. Korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu.

b) 80 prosenttia lääkärin määräämien tarpeellisten puhdistusaineiden ja sidostarvikkeiden hankkimisesta johtuneista kustannuksista.

4 a) 75 prosenttia lääkärin määräämistä laboratoriotutkimuksista ja patologian alaan kuuluvista tutkimuksista näytteenottoineen sekä radiologisista tutkimuksista edellyttäen, että tutkimus on sairausvakuutuslain mukaan korvattava.

5 a) 80 prosenttia lääkärin määräämästä fysioterapiasta, fysioterapeuttisista tutkimuksista, lymfaterapiasta, valohoidosta ja hieronnasta, kuitenkin yhteensä enintään 10 hoitokertaa ja lisäetuutena enintään 400 euroa kalenterivuodessa.

b) 50 prosenttia kiropraktikko- ja naprapath -hoidosta enintään 10 hoitokertaa kalenterivuodessa.

6 a) 75 prosenttia kassan jäsenelle aiheutuneista, kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaisista sairaanhoidon tai lääkärin määräämien apuvälineiden ja muiden laitteiden hankkimisen ja ylläpitämisen kannalta välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen, ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä. Taksia käytettäessä matkakustannusten omavastuuosuus korvataan ainoastaan käytettäessä Kelan keskitettyä tilausvälityskeskusta.

7 a) 80 prosenttia lääkärin määräämästä tukipohjallisparista kahden vuoden välein 80 euron enimmäismäärään asti.

b) 80 prosenttia tukisukkien kustannuksista kuitenkin enintään 70 euroa ja enintään 2 paria vuodessa.

8 a) 80 prosenttia vähintään kaksi vuotta kassaan kuuluneelle jäsenelle lääkärin tai optikon määräämien silmälasien/piilolinssien hinta 250 euron enimmäismäärään saakka korvausta kohti. Korvauksen edellytyksenä on, että silmälasien linssit on hiottu optisesti näkökykyä korvaaviksi. Korvausta voidaan suorittaa uudelleen, jos uudet lasit on hankittu sen jälkeen, kun on kulunut vähintään kaksi vuotta edellisten silmälasien korvaamisesta.

b) optisesti näkökykyä korjaaviksi hiotuista aurinkolaseista ei korvata.

9 a) 80 prosenttia vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle jäsenelle hammaslääkärin, erikoishammasteknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritty palkkio tai maksu. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Lisäetuutena korvataan enintään 200 euroa kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista.

Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

1) tutkimuksen suorittanut tai hoidon antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin;

tai

2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu korvaamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

Edellä 14 §:n 3 momentin 8 ja 9 kohdissa mainittuja enimmäismääriä voidaan marraskuussa pidettävän kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kustannusten nousua vastaavaksi.

15 §

Hautausavustuksen määrä on 320 euroa. Hautausavustuksen määrä voidaan marraskuussa pidettävän kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien rahanarvonmuutosta vastaavaksi.

Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli jäsen kuollessaan oli avioliitossa, muussa tapauksessa jäsenen lapsille, tai ellei heitä ole, jäsenen vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle. Milloin on syytä otaksua, että avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voi hallitus määrätä, että avustuksesta maksetaan ensin todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.

Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avioliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.

LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

16 §

Jos jäsen sairastuu ollessaan työnseisauksen tai työn puutteesta johtuvan lomautuksen taikka jonkin muun syyn kuin sairauden tai synnytyksen vuoksi poissa työstään eikä hän saa tältä ajalta palkkaa, hänellä ei makseta näiden sääntöjen 14–15 §:n mukaisia lisäetuuksia kysymyksessä olevalta ajalta. Sairauden alkamisajankohdasta riippumatta edellä tarkoitettuja etuuksia ei makseta 6 §:n 4 momentissa tarkoitetun maksuvapautuksen ajalta.

17 §

Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Mitä 2 ja 3 momentissa on määrätty, sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

18 §

Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 14 §:n 4 momentissa tarkoitettuna asianmukaisena ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

19 §

Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Etuutta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisenä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 91 §:n säännöksiä.

20 §

Näiden sääntöjen 14 §:n mukainen korvaus voidaan 12 §:n estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan muun lain kuin sairausvakuutuslain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

21 §

Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäsenen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista lisäetuuksista.

MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN

22 §

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. Ratkaisusuositusta koskeva pyyntö on toimitettava omaan kassaan tai Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan 30
päivän kuluessa siitä, kun jäsen on saanut tiedon päätöksestä. Jäsenen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä päätöksen postituspäivästä.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

23 §

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa tulee vuosittain kartuttaa vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahaston määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

24 §

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

Käyttörahastoa voidaan käyttää:

1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;

2) hallituksen harkinnan mukaan 14–15 pykälissä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti.

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 20 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

VASTUUVELKA

25 §

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien lisäetuuksien korvausmääriä.

Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS

26 §

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1336/2002) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen sekä toimintakertomuksen. Tilinpäätös ja siihen liittyvät asiakirjat on jätettävä tilintarkistajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

27 §

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.

Kassassa ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

KASSANKOKOUS

28 §

Ylin päätösvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella jäsenellä ja osakkaalla on oikeus osallistua.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

29 §

Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa enintään yhtä jäsentä.

Osakkaat edustavat kassankokouksessa äänimäärää, joka on yleensä 1/10 osa kokouksessa edustettuina olevien jäsenten yhteisestä äänimäärästä. Äänimäärä jakautuu osakkaiden kesken heidän palveluksessaan edellisen tilikauden päättyessä olleiden kassan jäsenten osoittamassa suhteessa.

Jäsenen asiamiehen ja osakkaan äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

30 §

Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään viimeistään huhtikuussa ja toinen viimeistään marraskuussa.

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamaansa asian käsittelyä varten.

Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

31 §

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta.

Kokouskutsu samoin kuin muutkin tiedonannot kassan jäsenille saatetaan tiedoksi osakkaan ilmoitustauluille kiinnitettävillä ilmoituksilla ja lähetetään erikseen työnantajalle.

32 §

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävänä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

Jäsenellä ja osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

33 §

Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö. Puheenjohtajaksi ei voida valita osakkaan äänioikeuden käyttäjää.

Päätökset kassankokouksessa tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaaleissa arpa ja muissa asioissa puheenjohtajan ääni.

Ehdotus, joka tarkoittaa näiden sääntöjen muuttamista tai kassan purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa, katsotaan rauenneeksi, jollei sen puolesta ole annettu vähintään kahta kolmannesta kokouksessa saapuvilla olleiden äänioikeutettujen äänistä.

34 §

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten ja osakkaan nähtävänä.

35 §

Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;

2) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;

3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle;

4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;

5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä

6) käsitellään muut kokouksessa mahdollisesti mainitut asiat.

Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajain palkkiot;

2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;

3) valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastajat;

4) esitetään hallituksen selonteko kassan tilasta; sekä

5) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

TILINTARKASTUS

36 §

Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittua tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.

Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuislaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.

Tilintarkastajan tai tilintarkastajien valinnasta päättää kassankokous. Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta.


HALLITUS

37 §

Kassan hallitukseen kuuluu kahdeksan varsinaista jäsentä, joista kullakin tulee olla henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen valitsee kassankokous. Kassan jäsenet valitsevat seitsemän varsinaista hallituksen jäsentä varajäsenineen.

Osakas valitsee yhden varsinaisen ja yhden varajäsenen.

Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta. Hallituksen jäsenten tulee kuulua kassan toimintapiiriin.

Hallituksen jäsenen toimintakausi on kaksi kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa joka vuosi neljä varsinaista jäsentä varajäsenineen, ensin arvan ja sitten vuoron mukaan. Erovuorossa oleva jäsen voidaan valita uudelleen.

38 §

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan toiminnan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1) ottaa ja erottaa kassanjohtaja, kassan toimihenkilöt ja asiantuntijalääkäri sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;

2) antaa kassajohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset

3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpito ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;

4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 44 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;

5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;

6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- ja alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi.

7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 43 §:n mukaisesti.

39 §

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle jos hallituksen jäsen sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä muuta jäsentä on saapuvilla.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.

Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

40 §

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat puheenjohtaja ja kokouksen pöytäkirjanlaatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen.

Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti vuosittain ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;

2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;

3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä

4) esteellisyydet ja muut tarpeelliseksi katsotut asiat.

KASSANJOHTAJA

41 §

Kassan toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §: n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI

42 §

Kassalla tulee olla asiantuntijalääkäri, jonka tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä asiantuntijana.

KASSAN NIMENKIRJOITUS

43 §

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

44 §

Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.

Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin. Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan suostumusta olla suurempi kuin yksi kymmenenosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta.

ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

45 §

Jos osakas haluaa lakkauttaa 6 §:n 5 momentissa mainitun jatkuvan kannatusmaksun tai alentaa sitä taikka peruuttaa muutkin näihin sääntöihin otetut osakasta sitovat velvoitukset, on siitä kirjallisesti ilmoitettava

kassan hallitukselle vähintään kuusi kuukautta ennen maksun lakkauttamista tai alentamista taikka peruutuksen toteuttamista.

Saatuaan 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, on hallituksen ryhdyttävä toimenpiteisiin niiden muutosten aikaansaamiseksi kassan sääntöihin, joihin ilmoitus antaa aihetta.

46 §

Kassa voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla, jos kassan jäsenistä vähintään yksi kymmenesosa kolmen kuukauden kuluessa eroaa ja siirtyy toisen sairauskassan jäseneksi.

47 §

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava:

1) jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään;

2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä

3) jos kassankokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa mainitussa tapauksessa voidaan toimintaa kuitenkin jatkaa, jos kassan sääntöihin viipymättä tehdään ne muutokset, joita jäsenmäärän aleneminen vakuutuskassalain mukaan edellyttää.

48 §

Jos kassalta jää varoja, sitten kun kassan purkaminen on saatettu loppuun, jaetaan ne niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä, heidän viideltä edelliseltä vuodelta suorittamiensa maksujen osoittamassa suhteessa, jollei purkamisesta päättänyt kassankokous kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä tee päätöstä, että ylijäämä käytetään johonkin muuhun kassan tarkoitusta vastaavaan toimintaan.